Suomen suurruhtinas Aleksanteri toisen aikaan perustetun ”Ewoisten kruununmetsän” eli nykyisen Evon valtion metsän alueelle suunnitellaan nyt Evon kansallispuistoa. Erimielisyyksiä kuitenkin riittää vielä puiston koosta, metsästysoikeuksista ja ammattikorkeakoulun opetusmetsän kuulumisesta puistoon.
Evo on noin 8 500 hehtaarin valtion maa, jossa on Natura-aluetta lähes 8000 hehtaaria, siitä valtion retkeilyaluetta 4500 hehtaaria. Kotisten ja Sudenpesänkankaan suojelumetsät ovat noin 2 000 hehtaarin suuruisia ja metsäopetuksessa oleva Evon opetusmetsä on myös noin 2000 hehtaarin suuruinen.
Evo ylittää kirkkaasti koollaan ja kytkeytyneisyydellään tavanomaisten talousmetsien luontoarvot. Myös Evon virkistyskäyttö on merkittävää, sillä lähes 100 000 suomalaista viihtyy, marjastaa, sienestää, metsästää ja kalastaa vuosittain alueella. Siellä on partiolaisten leirikeskus ja yleisölle avoin Evokeskus näyttelyineen.
Evon kansallispuiston tiellä on yhä monta erimielisyyttä. Osa metsästäjistä katsoo, ettei perustettava kansallispuisto saisi mitenkään kaventaa tai lopettaa heidän nykyistä harrastustaan alueella. Luonnonsuojelijat ovat puolestaan sitä mieltä, ettei metsästys sovellu eteläisen ja suositun kansallispuiston käyttötapoihin.
Epäillään, että myös metsäopetuksen tarpeet kansallispuistossa kapenisivat. Maa- ja metsätalousministeriöstä on näiden erimielisyyksien keskellä kuulunut viestejä koko Evon kansallispuiston perustamista vastaan.
Evosta on tullut jo ennen kansallispuistoa tärkeä biologinen tutkimus- ja opetuskohde yliopistoille ja valtion tutkimuslaitoksille. Evon yli 100 metsäjärveä ovat olleet yliopistojen ympäristötutkimuksen kohteena ja saaneet paljon kansainvälistä huomiota. Evolla on myös ympäristön pitkäaikaista seurantaa. Evon tiedekansallispuisto onkin saanut taakseen tutkijoiden, luonnonsuojelujärjestöjen ja Museoviraston tuen.
Kansallispuiston perustamista valmistelee Helsingin yliopiston vetämä laajapohjainen, alueellinen työryhmä, joka antaa esityksen rajauksesta ja puiston toimintojen järjestämisestä Ympäristöministeriölle kesäkuun loppuun mennessä.
Laki puistosta tarjoaa myös mahdollisuuden poikkeuksiin, kuten metsäopetuksen tarvitsemaan järjestelyyn. Metsien talouskäyttö ja metsästys loppuisivat. Tilalle tulisivat monimuotoisuutta palauttavat ja lisäävät ennallistamistoimet talousmetsissä ja kulotustradition jatkaminen.
Professori Rauno Ruuhijärvi:
Valtion maat tiedekansallispuistoon
Professori Rauno Ruuhijärvi tuntee hyvin Evon metsäalueen. Hänen isoisänsä
teki elämäntyönsä Evon hoitoalueen metsänvartijana, isänsä syntyi Evolla ja kävi siellä myös metsäopiston. Nimi Ruuhijärvi on Evolta peräisin.
• Kuinka laajana Evon kansallispuisto pitäisi perustaa?
”Valtion maa, 8500 hehtaaria, on paras raja. Kansallispuistoon sopii myös kulttuuriperintö, kuten suojellut rakennukset. 2000 hehtaarin opetusmetsässä on luontoarvoja, jotka pitäisi saada mukaan.”
• Miten metsästys Evolla pitäisi järjestää?
”Metsästystä ei voida jatkaa Evolla entiseen tapaan hirvenmetsästystä ehkä lukuun ottamatta. Metsästyksen menetetyt edut korvautuvat osittain sillä, että kansallispuiston parantuvat riistakannat vaeltavat myös ympäristöön”.
• Pitäisikö Evoa ympäröivät Hämeenlinnan ja UPM:n metsät saada osaksi kansallispuistoa?
”Mahdollisuudet Evon laajentamiseen edelleen liittyvät siihen, miten Hämeenlinnan kaupunki suhtautuu Evoon liittyvien, Padasjoella olevien metsiensä suojeluun. Ne parantaisivat Evon kytkeytyneisyyttä Vesijaon luonnonpuistoon ja valtion metsiin sekä Päijänteen kansallispuistoon, johon jo johtaa virkistyskäyttöön tarkoitettu Ilves-polku”.
Ismo Tuormaa
Julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 4/2021
